Tämä vanha nojatuoli on ollut minulla työn alla pitkään. Nyt tuntui vihdoinkin olevan sopiva aika tehdä se valmiiksi.

Käsinojien irrotus sekä niiden hionta ja uusi pintakäsittely

Irrotin käsinojat sekä poistin niistä vanhan pintakäsittelyn käyttämällä maalinpoistoainetta. Vanha lakka oli tiukasti kiinni, ja sen vuoksi oli työn nopeuttamiseksi tarpeen käyttää maalinpoistoainetta. Lakan poiston jälkeen hioin käsinojat käyttäen eri karkeuksisia hiomapapereita, karkeimmasta hienompaan. Käytin petsaamiseen spriipetsiä sen paremman imeytyvyyden vuoksi. Petsauksen jälkeen lakkasin käsinojat kolmeen kertaan polyuretaanilakalla. Näin sain kovan ja kestävän pinnan.

Vanhan verhoilukankaan purkaminen ja tuolin pehmustus

Purin vanhan verhoilukankaan pois ja totesin pehmustuksen sekä jousituksen olevan hyvässä kunnossa. Tämä helpotti huomattavasti työtäni, joten päädyin uusimaan vain pohjakankaan ja lisäämään vanhan pehmustuksen päälle verhoiluvanua pintapehmusteeksi.

Tuolin verhoilu

Olen verhoillut lukuisia samantyylisiä tuoleja, joten itse verhoilu sujui nopeasti. Lisäksi kangas oli helppo verhoiltava. Se ei juurikaan venynyt, oli sopivan taipuisa eikä ollut kuviollinen. Kuviollinen kangas aiheuttaa aina omat haasteensa, että kuvion saa kohdalleen. Lisäksi kangasta kuluu enemmän. Leikkasin aluksi kankaasta sopivat palat istuimeen sekä etu- ja takaselkään. Aloitin verhoilemalla ensin istuimen. Kangasta ei saa kiristää liikaa eikä se saa jäädä myöskään liian löysälle, joten oikea kireyden löytäminen vaatii ammattitaitoa. Kulmien tekemisessä ja leikkauksissa on myös omat haasteensa. Seuraavaksi vuorossa oli etuselän verhoilu, ja tämän jälkeen käsinojien kiinnitys. Käsinojat on kiinnitettävä tässä vaiheessa, jotta niiden kiinnityspultit saa paikoilleen. Takaselän kankaan kiinnitys ommellaan käsin piilo-ompeleella, jotta saadaan huomaamaton sauma. Valmista tuli ja tuoli kestää taas toivottavasti kovaa käyttöä seuraavat vuosikymmenet!

Teksti ja kuvat: Juki Nieminen