Koronaepidemian suljettua koulut, päätti Helsingin työväenopisto tarjota kurssejaan ilmaisina etäopintoina. Myös Keväiset korvakorut, Helmikorupaja ja Helmillä kehystetty korukivi -kurssit järjestettiin kokonaan etänä.

Ensimmäinen kurssikerta käynnistyi tasapainottelussa uudenoppimisen halun ja toisten näkemisen ilon välillä. Monet opiskelijoista olivat olleet koti-oloissa jo viikkoja vähäisin kontaktein ulkomaailmaan. Mahdollisuus harrastamiseen ja uuden oppimiseen otettiin ilolla vastaan. Opiskelijat mieltyivät erityisesti nettiyhteyden kuvagalleriaan, jossa pystyi näkemään kurssin osallistujat kerralla ja vaihtamaan kuulumisia tekemisen lomassa.

Väylä etäopetukseen osaltani aukesi, kun työvälineeksi löytyi Zoom-pilvivideoyhteys opiskelijoihin. Videokokous avasi mahdollisuuden näyttää helmitöiden valmistusta opiskelijoille ja vastata reaaliajassa kunkin opiskelijan kysymyksiin yksityiskohdista. Opettamisessa ongelmakohtia pääsi jakamaan kuvayhteyden kautta, kun kaikki olivat tiiviisti saman kuvan äärellä. Opiskelijoiden näyttäessä työn edistymistä tai ongelmakohtaa opettajalle, muut opiskelijat pystyivät osallistumaan ratkaisujen pohdintaan oman näytön ääreltä.

Opetuksessa käytin niitä välineitä, joita oli saatavilla. Aivan aluksi käytin työskentelyn näyttämiseen kannettavan kiinteää kameraa, mikä oli varsin hankalaa. Zoom- pilvivideoyhteydestä löytyi onneksi mahdollisuus yhdistää matkapuhelimen kamera tietokoneeseen ja puhelimen pidikkeeksi löytyi kotoa vanha kameran jalusta. Puhelimesta saatiinkin kurssin ajaksi melko toimiva dokumenttikameran korvike, jonka alla pystyin näyttämään töiden valmistamista. Viikkoa ennen kurssin alkua verkkokaupasta tilaamani pieni videokamera on suuren kysynnän vuoksi tätä kirjoitettaessa edelleen matkalla!

Opetusmonisteita tutkittiin näytön jakamisen kautta. Välillä opetin pienien videoiden avulla tai piirsin selventäviä kuvia tietokoneen näytölle ja jaoin niitä. Opiskelijoiden kysymiä haasteellisia kohtia pystyi tarkentamaan reaaliajassa, kun näytin ongelmakohdat kädet puhelimen näytön alla ja jaoin livekuvaa opiskelijoiden näytölle. Opiskelijoiden työskentelyä ohjasin siten, että opiskelija näytti työtä kameralle tai laittoi kuvia sähköpostiin. Niitä sitten kommentoin. Opiskelijat innostuivat myös perustamaan WhatsApp-ryhmän ja tätä kautta jakamaan töitään ja kannustamaan toisiaan työskentelyssä.

Osa opiskelijoista osallistui opetukseen puhelimen ja tabletin välityksellä. Ne, joiden nettiyhteys pätki, työskentelivät lähettämäni ohjeen, sähköpostin ja zoomissa olevan chatin välityksellä. Kuuntelipa joku opetuksen podcast-tyyliin auton ratissa, kun omat aikataulut olivat muuttuneet ja opetuksen aikana opiskelija olikin matkalla mökille.

Suurta iloa etäkursseilla herätti työskentelyn onnistumisten ja haasteiden jakaminen sähköpostissa kurssikertojen välillä. Ensimmäisen kerran jälkeen alkoi sähköpostirinkiin tippua viestejä aiheella ”koronakorvikset”, opiskelijoiden lempinimi 1. mallityölle. Malli kuulemma muistuttaa koronavirusta, mene ja tiedä! Kurssikertojen välillä päästiin ihastelemaan ja kommentoimaan valmiita töitä. Lapsenlapset ja naapurit ovat jo kuulemma ehtineet tilata opiskelijoilta useampia pareja tätä korona-mallia!

Intoa uuden oppimiseen ja käsillä tekemiseen on aina ihana seurata, myös etänä. Konkreettisin kurssilta tullut palaute onnistumisesta on opiskelijoiden kurssilla tekemät upeat ja haastavatkin korut sekä ilo jakaa onnistumisen kokemuksiaan muiden kurssilaisten ja opettajansa kanssa. Sähköpostirinkiimme tulee edelleen opiskelijoiden lähettämiä kuvia kurssin opeilla tehdyistä uusista hienoista helmikoruista.

Kuvagalleriassa näet kursseilla tehtyjä helmikoruja. Kuvat ovat opiskelijoiden ottamia, jutun otsikkokuvassa Marja Aallon Korona-korvikset

Teksti Minna Rautiainen