Syksyllä pohjoisessa alueopistossa järjestetään kurssi, jossa pintoja ja esineitä tehdään punomalla, virkkaamalla ja neulomalla luonnonmateriaaleista. Osa materiaalista kannattaa kerätä jo kesällä.
Sanomalehdet, aikakauslehdet, tapetit, aaltopahvi ja muut paperipohjaiset kortit ja mehutölkit saivat kyytiä kun niitä väänneltiin ja käänneltiin uuteen muotoon ja käyttötarkoitukseen. Viikonlopun kurssi alkoi origamitaittelulla, jolla saatiin aikaan näyttäviä rasioita tapettikirjojen näytteistä - roskistavarasta. Japanilaisesta perinteestä suomalaiseen - rove eli tuokkonen tapetista tuohen sijaan, aivan uuden ja raikkaan näköisenä paperinarulla kiinnitettynä! Siinäpä suomalaista designia tai risainia kerrakseen.
Nyt on opeteltu kuusikulmiopunonta eli heksagon-punonta ja upeita tuotoksia saatiin aikaan.
Pidin juuri kevätkranssikurssilaisille kurssi-infoillan ja yhdessä pähkäilimme, mistä he saavat kerättyä materiaaleja, kun maata peittää paksu lumikerros eikä edes pajunkissoja löydy vielä. Kevät tulee hitaasti tänä vuonna, mutta yhtä varmasti kuin muinakin vuosina!
Mitä ihmettä ovat heksagoni ja tuulimyllypunonta, mistä ne tehdään ja mitä niillä voi saada aikaan?
Sanomalehti on melko moneksi taipuvaa tavaraa. Aamulla kun sanomalehti putoaa postilaatikkoon, sen uutuudentuoksu ja tuoreus tarttuu ja herättää uuteen aamuun. Aamiaista syödessä ja samalla lehteä lukiessa karttuu tietoni päivän tapahtumista ja tapahtuneiden asioiden ustoista. Sanomalehti viisastuttaa, ajattelen.