Kudonnan jälkeen kangas näytti hieman vahingossa tehdyltä eikä tahtonut pysyä tasossa millään.

Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus sillä kangasta odotti vielä yllätyksellisempi käsittely!

Se pistettiin pesukoneeseen huopumaan. Yksi pesukerta ei kutistanut kangasta tarpeeksi, joten uudelleen pesukoneeseen. Toisen pesukerran jälkeen olikin muutos valtaisa: kangas oli kutistunut lähes puoleen alkuperäisistä mitoista!

Vähän hirvitti mutta lopputulos oli mahtava ja sitten alkoi miettiminen, että mikä siitä ihan oikeasti tulee?
Raija Torni

Haluatko kutoa iloisia räsymattoja? Haluatko uuden maton esim. keittiöön tai lastenhuoneeseen?

Räsymattojen matonkuteiksi sopivat hyvin vanhat vaatteet ja vanhat lakanat. Kurssilla opit matonkuteiden erilaisia leikkaamistapoja ja hyviä niksejä, jotka helpottavat leikkaamista.

Kurssilla opitaan yhdessä räsymattojen värisuunnittelua, kuteiden ryhmitelyä ja kuteilla leikittelyä.

Kangaspuihin rakennetaan kurssilla ryhmätyönä pitkät yhteisloimet mattoja varten. Matot kudotaan vuorotellen syksyn aikana. Loimen rakentaminen ja kutomistavat kerrataan, joten voit tulla kurssille, vaikka edellisestä kutomisesta olisi kulunut pitkäkin aika.

Päivi Tiitinen

Ensimmäinen kohteemme oli 1300-luvulla valmistunut Maarian kirkko, jossa ihastelimme paitsi komeaa kirkkoa myös upeita kirkkotekstiilejä. Kirkon tekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Hyvönen. Meille näytettiin myös edellinen kirkkotekstiilikokonaisuus, joka on Irma Kukkasjärven suunnittelema. Kirkko toimii kesällä tiekirkkona, joten sinne on helppo piipahtaa!

Seuraavaksi suuntasimme Turun tuomiokirkkoon, joka on Suomen luterilaisen kirkon päätemppeli. Sitä pidetään Suomen arvokkaimpana rakennushistoriallisena muistomerkkinä ja se on yli 700 vuotta vanha. Torni ja sisustus ovat kuitenkin ajalta jälkeen Turun palon 1827.  Etelälehterillä sijaitsee Tuomiokirkkomuseo, jossa näimme paljon kauniita ja taidokkaita kirkkotekstiilejä, joista vanhimmat olivat 1600-luvulta. Mieleen jäivät erityisesti upeat messukasukoiden sametit ja kalansuomukoristeinen kirjontatyö.

Kolmas etappi oli Ett Hem  – kulttuurikotimuseo. Museo syntyi konsuli Alfred ja konsulinna Hélène Jacobssonin tahdosta säilyttää jälkipolville pala 1800–1900-lukujen vaihteen säätyläiselämää. Emäntä harrasti pistokirjontaa ja saimmekin ihailla toinen toistaan upeampia sohvatyynyjä. Hélène oli myös taiteen keräilijä ja tauluja oli mm Edelfeltiltä ja Schjerfbeckiltä. Museo on osa Åbo Akademien ylläpitämää toimintaa.

Turku tarjoaa kulttuurivuotenaan monenlaista käsityön ja kulttuurin ystäville. Voisin mainita 9.–15.5 järjestettävän Turku Design Festival -tapahtumakokonaisuuden ja 8.–12.8. järjestettävän pohjoismaisen mattosymposiumin, jossa voi ottaa osaa luennoille ja workshoppeihin. Tapahtuma kantaa nimeä MattMix. Ja tietenkin Turussa järjestetään Keskiajan Turku markkinoineen 30.6.–3.7.

Inga Pihlhjerta

Kangaspuiden äärellä syntyi myös seuraava laulu: 

Suvisoitto Silkkikutomosta
(sävelellä ”Rosvo Roope”)

On sukkulani tyhjä nyt, siks tahdon kertoa
suruttoman tarinan, joll’ ei oo vertoa.
Se on laulu kutojista ja intohimostaan:
he koko kesän yötä päivää kutoi mattojaan.

Kolmekymment’seitsemän he oli määrältään
ja yli kolmenkymmenen myös keski-iältään.
Siel’ oli esim. Sari, Siku, Minna, Tuulikki,
ope-Päivi, Anne-May ja Tuija, Anneli.

Mallit oli monet heillä, ”Pörrit”, ”Paprikat”,
ruusukkaiden runsaus, värit kuin mansikat,
”Viiru”, ”Seili”, ”Pitsiraita”, ”Kirkonkaarikin”.
Kaikki kelpas kuteeksi, myös farkut vaarinkin.

Perinnematot kunniaan ja matot Taalainmaan!
Videonauhat käytettiin siksakkiin raitavaan.
Maija paiskoi palttinaa ja Merja poppanaa!
Ei mattometrejänsä millään pysty laskemaan.

Heltehessä kropastansa virtas nestettä,
siit’ kutomisen riemulle ei ollut estettä.
He virkistyivät kahvilla, hien pyyhki niskastaan
ja aherruksen lomassa paransi maailmaa.

Jo syksyn tuntu ilmass’ on, taivaskin salamoi.
Työn tuloksia kutojat nyt ihastella voi.
Kuutamossa elokuun me paikat siivotaan,
ja syksyn tullen kutomoon me kaikki palataan.

                                   Eräs kutojamummeli

Millainen oli sinun kudontakesäsi?

Taitotorilla kävijät saivat kokeilla ja tehdä itse. Työväenopiston osastolla kävijät pääsivät kokeilemaan kangaspuilla kutomista. Kangaspuut herättivät kiinnostusta.

Kävijöitä oli kaiken ikäisiä. Lapset jopa jonottivat kangaspuiden luona. Yhteensä 101 henkilöä kokeili kutomista.

Kangaspuilla kudottiin kapeaa kangasta videonauhasta. Seinustalla oli esillä työväenopiston opiskelijoiden kutomia kiiltäviä videonauhakasseja ja värikkäitä räsymattoja.

Opiston toisessa työpajassa käsityönopettajat auttoivat farkkukukkien tekemisessä. Vanhat farkut ja napit muuntuivat uuteen muotoon: kukaksi kassiin tai takkiin.

Farkkukukkien tekijöitä riitti koko ajan, aivan tapahtuman loppuun asti. 234 kävijää teki itselleen farkkukukan. Farkuista tehtyjä tilkkutöitä oli myös esillä.

Myyntitorilla oli myynnissä kierrätysmateriaaleista valmistettuja uniikkeja tuotteita. Mitä kaikkea kekseliäät yrittäjät olivatkaan valmistaneet!

Tavaratorille kävijät saivat tuoda omia tavaroitaan ja ottaa ilmaiseksi haluamiaan tarpeellisia tavaroita. ”Ihmiset jäivät jopa odottamaan, mitä tavaroita saapuu seuraavaksi torille” kertoi eräs kävijä. Tavara sai uuden omistajan hyvin nopeasti.

Työväenopiston osastolla jaettiin kävijöille sivistyksen siemeniä eli auringonkukan siemeniä. Kukkivat kukat on merkki opetuksen alkamisesta taas ensi syksynä.

Kierrätystehdas on ensi vuonna 7.–8.5.2011.

Jos osaat itsenäisesti loimen rakentamisen kangaspuihin ja kutomisen perusasiat, voit osallistua työväenopiston Kesäkudontakurssille. Kurssit on tarkoitettu mukavaksi jatkoksi talven kursseille. Syksyn ja kevään kursseilla opit uusia asioita, uusia sidoksia ja tutustut uusiin materiaaleihin. Kesäkurssilla voit hyödyntää talven oppeja ja kutoa jo osaamiasi tuotteita. Esim. talvella voi kutoa loimeen yhden huovan. Kesällä voit kutoa samalla mallilla lisää. Kesän loimetkin ovat yhteisloimia ja työskentelyä ryhmissä, mutta ryhmäkoot ovat pienempiä kuin talvella.

Kesäkudontakursseja on Malmitalossa, Näyttelijäntie 14:ssä ja Silkkikutomossa. Tarkemmat tiedot ovat opiston nettisivuilla www.ilmonet.fi ja painetussa ohjelmassa.

Kaapelitehtaan Merikaapelihalli on täynnä kierrätysaihetta: siellä saat ideoita, tietoa, voit itse kokeilla työpajoissa, voit ostaa kierrätysmateriaaleista tehtyjä tuotteita ja tavaratorille voit tuoda omia tavaroitasi ja ottaa mukaan itsellesi sopivia tavaroita.

Työväenopistolla on oma osasto Kierrätystehtaalla. Työpajassa voit tehdä mm. farkkukukkia. Voit myös kokeilla kangaspuilla kutomista valmiiseen loimeen. Kokeile esim. videonauhoista kutomista. Esillä on työväenopiston opiskelijoiden kutomia videonauhakasseja.

Tapahtuma on avoinna la–su klo 10–17. Vapaa pääsy!

Videonauhan kirjaimellisesti loistava ominaisuus on sen kiilto: kudottu tuote kimaltelee valossa ja tuo siten aivan uuden ilmeen kudotulle työlle. Videonauhat sopivat yksinkertaisella palttinasidoksella kudottavaksi, jos ei halua kuvioita. Enemmän kutoneet voivat leikitellä kuvioilla, joten monia eri sidoksia voi kokeilla.

Kudoin puuvillalankaloimeen muutaman kassikankaan videonauhoista ja puuvillaneulelangoista. Sidoksena oli kuviollinen pitsisidos. Poljentaa muuttamalla sain kankaista aivan erilaiset, vaikka materiaalit olivat samat. Kankaista tuli kevyet ja kiiltävät. Kuviollisen pitsisidoksen nurja puoli ei ole kovin käytännöllinen, joten ompelin kasseihin vuorit. Sangallisen kassiin tein vuorin muovitetusta ulkoilukankaasta, jolloin kassista tuli ryhdikäs. Pitkähihnaisen kassiin ompelin värikkään vuorin puuvillakankaasta. Vuorista tein korkeamman, jolloin ompelin vetoketjun sulkemaan kassia. Kassi on jo arkikäytössä ja se on osoittautunut hyväksi.

Päivi Tiitinen

Räsymatossa on tunnetta ja muistoja: tuo raita on vanhaa t-paitaa, toinen raita on kesähametta, kolmas farkkua. Syksyisin Kudonta 1 -kursseilla voit oppia kangaspuilla kutomista ja kutoa itsellesi oman räsymaton.

Päivi Tiitinen