Riitta Grönroos oli opettajana, kun metalli taipui applikaatioiksi. Kuparia, alumiinia, tinaa tai messinkiä voi käyttää ohuena levynä tai verkkona. Korvikkeina käyvät ruokien pakkaamiseen käytetyt metallit tai metallimaiset aineet. Pohjana käytetään tukevaa kangasta, sen alle voi laittaa vaikkapa vanua. Erilaisia ohuita metallilevyjä työstetään esim. kuumentamalla, pakottamalla, maalaamalla ja ompelukoneella reijittämällä. Ne kiinnitetään alustaan ja päällimmäiseksi voi laittaa vaikkapa tylliä tai sifonkia. Koristeita tikataan ja kiinnitetään koneella tai käsin.

Kurssi järjestettiin nyt ensimmäisen kerran ja ehkä syksyllä uudelleen. Opiskelijoiden sanoin: “Kurssi oli upea!” Hienoja olivat myös kurssilla syntyneet työt.

Pirjo Kantolan kortin pohjamateriaalina on siivousliina, joka on aurinkovärjätty.

Salme Marttio valmisti upean rannekorun.

Erja Mönttisen perhoset lentelevät kirjankansissa. Lopputulos on monen kurssin yhteistyö, sillä kansissa on värjäystä, aurinkovärjäystä sekä seulalla painettuja kuvioita.

Siru Heliö teki kannet kurssimuistiinpanojen kansioon.

Inga Pihlhjerta

 Minulla oli onni päästä Japanilaisen Noriko Endon Confetti Naturescapes -työpajaan. Konfetilla tarkoitetaan pieniä värikkäitä paperinpaloja, joita pudotetaan esim. juhlissa tai Amerikkalaisissa kulkueissa yleisön päälle. Norikon töissä materiaali on kangasta ja hänen  käyttämäänsä  tekniikkaa kutsutaan meillä tutummin tilkkumaalaukseksi. Hänet on palkittu lukuisissa kansainvälisissä kilpailuissa öljyvärimaalauksia muistuttavista suurista tilkkutöistään.

 Työpajan tarkoitus oli toteuttaa valokuvan inspiroima työ tilkkusilpusta tyllin alle. Noriko kertoi opiskelleensa värien käyttöä Van Goghin tauluista. Sieltä löytyi myös ”taika” jolla töihin saadaan lisää syvyyttä. Tätä taikaa kokeillaan ja harjoitellaan varmasti tilkkutyökursseillani syksyn mittaan.

 Kurssipäivästä jäi hieno muisto. Oli ilo tutustua herttaiseen Norikoon ja nähdä hänen työskentelevän. Hänen töitään voi ihailla kotisivuilta www.norikoendo.com.

Heljä Reponen

Konekirjonnassa ompelukoneen syöttäjät lasketaan alas, jolloin kangasta voi ommellessa liikuttaa kaikkiin suuntiin. Ompelukoneesta tulee ikään kuin ompelijan sivellin tai kynä, jolla hän maalaa tai piirtää kuvioita kankaalle.

Ota oma tuttu ompelukoneesi esille ja tarkastele sitä uudesta, konekirjonnan näkökulmasta. Ohjekirjasta on tässä vaiheessa hyötyä, koska sieltä löytyvät ohjeet koneen säätämiseen. Säädä kone seuraavasti:

• Laske koneen syöttäjät alas ja vähennä ylälangan kiristystä n. yhtä numeroa normaalia pienemmäksi.
• Säädä ompeleeksi suoraommel ja piston pituus nollaan.
• Vaihda koneeseen ehyt neula ja konekirjontapaininjalka.
• Puolaa ompelulankaa täysi puolallinen ja langoita kone.
• Pohjakankaaksi kannattaa aluksi valita joku tukeva kangas, esim. farkkukangas.

Kirjonnan aloituksessa kannattaa muistaa muutama asia. Alalanka nostetaan kankaan päälle, jotta se ei pääse sotkeutumaan ompeleisiin. Kirjontaa aloitettaessa ylä- ja alalanganpäistä pidetään kiinni ja ommellaan muutama pisto paikallaan. Näin saadaan langat ”lukittua” ja muutaman sentin ompelun jälkeen langat voidaan katkaista ihan kankaan pinnasta.

Sitten vain kirjomaan – mutta unohda perusompelun säännöt! Saumojen ompelussa kädet ohjaavat kangasta sitä nopeammin mitä nopeampi on koneen vauhti. Mutta ei kirjonnassa! Ompeluvauhti saa olla melko nopea – kaasupoljin noin puolivälissä – mutta käsien liikkeen pitää olla rauhallinen. Näin piston pituus pysyy tasaisena ja ehdit miettiä mitä ompelet. Muista myös, että nyt voit liikuttaa kangasta ihan mihin suuntaan haluat.

Konekirjonnassa piston pituus määräytyy koneen nopeuden ja kangasta liikuttavien käsien nopeuden yhteisvaikutuksena. Nopea vauhti ja hitaat käsien liikkeet tuottavat lyhyttä pistoa, hidas vauhti ja nopeat käsien liikkeet saavat aikaan pitkiä pistoja. Pitkillä pistoilla voi maalata ja lyhyillä pistoilla piirtää tarkkoja yksityiskohtia tai vaikka kirjoittaa tekstiä. Harjoittelemalla löydät itsellesi sopivan nopeuden ja kulloiseenkin työhön sopivan kirjontatyylin.

Konekirjonta vaatii keskittymistä – mutta muista hengittää! Ankara keskittyminen tuntuu pian hartioissa. Keskeytä siis työ välillä ja pyörittele hartioitasi. Räpyttele myös silmiäsi. Tämä saattaa kuulostaa hassulta, mutta kun kirjonta alkaa sujua, aika kuluu kuin siivillä eikä työasentoon tule kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiota.

Mitä sitten kirjoa? Harjoittelun voi aloittaa kirjomalla esim. valmiin painokankaan kuvioiden mukaan. Näin saa tuntumaa kuvioiden kirjomiseen, ompelusuuntiin ja nopeuden sääntelyyn. Kun konekirjonnan ompelutekniikka on hallussa, voi suunnitella omia kuvioita. Ne piirretään kankaalle liidulla tai lyijykynällä. Jos piirtäminen tuntuu vaikealta, voi hyödyntää omia valokuvia. Ota kuvasta valokopio ja ompele kuvan ääriviivat paperin läpi ensin kankaan nurjalle puolelle. Revi paperi pois ja jatka kirjontaa kankaan oikealta puolelta. Vaihda ompelulangan väriä, varjosta maalaamalla, lisää ja korosta yksityiskohtia. Luo omia kuvioitasi.

Valokuvan pohjalta kirjottu ja maalattu

Vedellä hävitettävälle tukimateriaalille organzapaloista kirjottu kaulus

Työväenopistossa voit opiskella konekirjontaa siihen keskittyvillä lyhytkursseilla, mutta myös tilkkutyökursseilla perehdytään tekniikkaan. Tilkkutyön vapaa konetikkaus on itse asiassa konekirjontaa. Rohkeasti vain kokeilemaan toisenlaista tapaa ommella!

Opiskelijat aloittivat matkansa tutustumalla Helsingin jugendarkkitehtuuriin kaupunginmuseon julkaiseman Jugend-esitteen opastamana. He valokuvasivat ja luonnostelivat reittien varsilla olevia rakennuksia ja niiden yksityiskohtia. Luonnosten ja tunnelmien pohjalta piirrettiin 25×100 cm paperiarkille oma musta-valkoinen Jugend-matka. Kuvassa Anne-May MacPheen piirros.

Jugend-matkaa seurataan blogissa pitkin kevättä.

Konekirjonnalla voit piirtää kuvia kuten kynällä ja maalata pintaa kuten siveltimellä. Tavallinen kotiompelukone riittää. Koneen syöttäjät lasketaan alas, mikä mahdollistaa kankaan liikuttamisen neulan alla kaikkiin suuntiin. Ylälangan kiristystä kannattaa hieman löysätä. Konekirjonta- tai parsintapaininjalka helpottavat työskentelyä.

Kun aloitat ompelun, nosta alalanka työn pinnalle, jotta se ei sotkeennu ompeleiden alle. Sitten vain tasaista ”kaasua” jalkapolkimella, mutta rauhalliset käsien liikkeet. Tämä tahtoo varsinkin kokeneille ompelijoille olla vaikeaa. Suoran sauman ompelussa kun on oppinut, että ompeluvauhdin kasvaessa myös käsien on ”syötettävä” kangasta nopeaan tahtiin. Kerrankin aloittelevilla ompelijoilla on valttikortit käsissään!

Näköiskuvaan tarvitaan valokuvasta valokopio, jonka päälle kirjonta ensin ommellaan. Sitten kuvaa täydennetään lisäompeleilla, joilla kuvaan saadaan luotua valoa ja varjoa.  Konekirjontaa voit opiskella vielä tänä keväänä Mirri ja Musti –kurssilla keskisessä alueopistossa Kaikukatu 3:ssa. Kurssi kokoontuu maanantai- ja keskiviikkoiltaisin 14.4.-29.4.2010. Lisätietoja löydät kurssinumerolla 102190 sivun alalaidan Kursseille ilmoittautuminen –linkistä.

Tilkkumaalaustekniikalla voit toteuttaa näyttävää kangasta piha- ja parveketekstiileihin. Tilkkumaalauksessa kankaanpaloista sommitellaan kuvioita pohjakankaan ja läpikuultavan organzan väliin. Kangaskerrokset kiinnitetään yhteen erilaisilla koristeompeleilla tai vapaalla konekirjonnalla.

Tilkkumaalauskankaasta voit toteuttaa parvekkeellesi esim. tyynyjä, istuinpehmusteita tai koristella kuvioilla huovan viileisiin kesäiltoihin.