
”Voi miten ihmeen pieniä keskoset olivatkaan!” kertovat kurssilaiset, jotka olivat vieneet nuppupeittoja HUS:n Lastensairaalan teho-osastolle.
Nuppupeittoja on ommeltu innolla opistomme Opi ja auta – tilkkupeite vauvalle -kurssilla jo monta vuotta. Aina ne ihastuttavat ja myös ihmetyttävät, että mitä ihmettä ne ovat.
Keskosille tarkoitettujen peittojen on oltava pehmeitä ja taipuisa. Siksi nuppupeitot ommellaan tilkkutyötekniikoilla ohuista, uusista puuvillakankaista. Perinteisen tilkkutyön kokoamistavan rinnalla käytetään nopeampaa ja pehmeämpää ratkaisua eli täytemateriaali ja taustakangas korvataan fleece-neuloksella.
Nuppupeittojen tekeminen antaa kurssilaisille mahdollisuuden oppia uusia tekniikoita pienen työn tekemisellä, sillä peittojen koko on pienimmillään 40 x 40 cm ja suurimmillaan 60 x 60 cm. Tämän kokoiseen peittoon voi hyvin sommitella haluamansa tilkkutyön. Usein ongelmaksi tuleekin valitun tilkkutyömallin mahduttaminen pieneen peittoon, jolloin kurssilaisen on tehtävä suunnitelmansa huolella. ”Onko pakko laskea?” kuuluu kysymys joltain kurssilaiselta, kun suunnittelussa eivät osat sovikaan haluttuun mittaan.
Värien valinta on myös prosessi, jossa tulee joskus päänvaivaa. Lempivärejä ei olekaan valittavissa kankaissa tai valitaan liian samankaltaisia värejä, jolloin lopputulos saattaa olla lattea. Siniseen värimaailmaan tottunut kurssilainen ei ehkä innostu lilan ja oranssin yhdistämisestä. Uusien väriyhdistelmien kokeileminen vaatii sekä opettajalta että kurssilaiselta välillä pitkäaikaistakin työskentelyä. Usein kurssilaiset myös huokailevat :” Naapurilla on niin ihanat värit ja minun työssäni niin tylsät!”
Valmiisiin töihin tulee tekijän nimikirjaimet, vuosiluku sekä peitteen nimi. Työn nimeäminen tuntuukin olevan koko homman vaikein asia:” En minä keksi tälle mitään nimeä! Eikö voi olla nimetön?” Tässä vaiheessa naapuri tulee avuksi ja yhdessä keksitään mukava nimi peitolle. Nimien kirjo on Nallemarssista Kukkaketoon ja väliin mahtuu Sinitähtiäkin. Nimetty peitto on henkilökohtainen lahja.
Keskosten vanhemmilta saamme palautetta henkilökunnan välityksellä heidän valitsemistaan peitoista. Vanhemmat ovat yleensä liikuttuneita kun he saavat valita pienokaiselleen peittoa ja epäuskoisiakin, että jotkut ihmiset ompelevat sellaisia ihanuuksia heidän vauvalleen. ”Saammeko me pitää tämän?” on kysymys, johon henkilökunta joutuu vastaamaan onneksi myöntävästi. Tämä antamisen ja auttamisen ilo onkin suurin vaikuttaja kurssilaisilla, jotka osallistuvat kurssille. Hyvän olon tunne toisten auttamisesta huokuu jokaisesta nuppupeitosta pyyteettä!
Ei kommentteja
Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti!