Huovutusopet kesäkurssilla

Mistä opettajat saavat uusia kurssi-ideoita? Yksi tapa on käydä itse kurssilla, kokeilla konkreettisesti uutta tekniikkaa tai materiaalia.

Viime kesänä heinäkuun helteisenä viikkona neljä työväenopiston huovutusopettajaa oli kesäkurssilla Jämsässä. Kurssilla kokeiltiin miten merinovilla ja viskoosikuitu toimivat yhdessä. Opettajana oli saksalainen huovuttaja Olga Kazanskaya, joka käyttää paljon viskoosia huovuttamissaan vaatteissa ja asusteissa.

Merinovillasta huovuttaessa kutistumisprosentti on suuri (30-50%) ja vaatteiden valmistaminen edellyttää siksi hyviä työtiloja. Olgan keskeinen idea oli, että kun villakuitu peitetään viskoosikuiduilla molemmin puolin, kutistuminen pienenee jopa 10%:iin. Jotta viskoosikuitu vähentäisi villan kutistumaa, sitä pitää olla melko paksu kerros villan molemmin puolin. Viskoosi muodostaa työhön himmeän, hieman kiiltävän pinnan. Viskoosin sijasta voi käyttää jotain muutakin kuitukerrosta, kuten silkkiä tai pellavaa. Myös paksummat verkkomaiset kankaat, kuten verkkopellava vähentää samalla tavoin villan kutistumaa.

Kurssilla opittiin myös hyödyntämään merinotopsin kuidun suuntaa esim. vaatteen pääntiellä, vyötäröllä ja kädenteillä. Pikäkuituisen merinotopsin avulla voi estää vaatteen reunojen venymisen, muotoilla vyötäröä ja rinnan kohtaa. Itse innostuin kokeilemaan sen soveltamista omien huovutuskurssilaisteni kanssa ja huovutimme alkusyksystä erilaisia rannekkeita.

Kesäkurssilla kaikki ryhmäläiset tekivät kurssilla liivin oman ideansa pohjalta, joten oli mielenkiintoista oppia erilaisia ratkaisuja (pitkä, lyhyt, kietaisumalli, kauluksella tai ilman…). Kesäisissä tunnelmissa oli mukava keskittyä työskentelemään intensiivisesti ja samalla nähdä huopayhdistys Filtin 10 –vuotisnäyttelyt.

Tupu Mentu

Kuva: Tiina Mikkelä

0 Kommenttia

Jätä kommentti