Tuliterästä taidetekstiiliksi

Toukokuussa avautuu Vuotalon galleriassa yhdeksän naisen käsityön taiteen perusopintojen päättötyönäyttely Kerronnaisia. Suurimmalla osalla ryhmästä on yhteistä käsityötaivalta takana jo viisi ja puoli vuotta, joista kolme viimeistä on kulunut syventävien opintojen parissa.

Tämän talven aikana on jokainen valmistanut omannäköistään päättötyötä, jonka virittelynä toimi Timo Parvelan seikkailukirja Tuliterä. Tekstiiliteoksen suunnittelu lähti liikkeelle kirjasta nousseiden ajatuksien ja teemojen yhteisellä pohtimisella. Tämän jälkeen kukin vastasi työväenopiston verkko-oppimisympäristössä päättötyötä ohjanneen opettajan Tiina Mikkelän esittämiin kysymyksiin ja antoi kannustusta ja palautetta toisilleen. Pikkuhiljaa jokaiselle valkeni oma teema josta lähteä suunnittelemaan ja valmistamaan työtään.

Katja Salmea Tuliterässä inspiroi kertomisen ja muistamisen tematiikka. Hän pohtii sukunsa tarinoiden välittymistä sukupolvelta toiselle ja kuinka ne samalla muuttuvat kertojansa näköisiksi. Heidi Galle mietti elämän kiertoa, joka on värien sinfoniaa, kovan ja pehmeän yhteenliittymää, kosketuksen tuntua ja loputonta määrä tunnelmia.

Katri Kanasta kiehtoi kirjan taikaesine, Väinämöisen miekka, joka pystyy mihin vain. Hänen

ajatuksenaan on valmistaa oma taikaesine, voimataulu, joka kannattelee ja auttaa hahmottamaan omia unelmia, haaveita ja toiveita. Inkeri Holopaisen ensimmäisenä ajatuksena oli että kaikki ei ole sitä miltä näyttää, jonka jälkeen hän mietti pitkään hiilijalanjälkeä ja miten sen esittäisi. Loppujen lopuksi hän päätyi tekemään teoksen, jossa yhdistyvät molemmat teemat. Rypyt ja arvet työssä kuvaavat sitä ettei mikään ole joko hyvää tai pahaa, vaan niiden vaihtelua –  toisista asioista jää tosi pahoja arpia, toisista vähän pienempiä.

Paula Vertainen innostui Kalevalan ja Tuliterän henkilöhahmoista ja niiden kuvaamisesta nukkeina. Sirpa Eroselle kanteleen soitto ja musiikin aikaansaamat mielikuvat johdattivat ajatukset omiin mielenmaisemiin.

Paula Tuomikoskelle Tuliterästä virisi sanoma: Haluan alttarin edessä, kivipenkillä istuen, kaikessa hiljaisuudessa kartoittaa tunteitani vihasta rakkauteen. Tuula Vuokkomaa miettii valtaa ja vallankäyttöä, onko vallan vastakohtana uudistuminen, kasvu ja muutos? Haurastuva valta on kasvualustana uudelle, josta ei vielä tiedä mitä siitä kasvaa.

Minulle kirjasta nousi teemaksi maailman rikkaudet ja niiden oikeudenmukaisempi jakaminen. Myös tämän päivän pohjolat ryöstävät maan rikkauksia ja vaurastuvat ihmisten demokraattisia oikeuksia polkemalla.

Näistä teemoista on jokainen meistä valmistanut kevään aikana eri materiaaleista,  erilaisia käsityön tekniikoita käyttäen omanlaisensa teoksen. Tervetuloa katsomaan mielenkiintoisia tuotoksiamme.

Heidi Halm

Kokeileva Käsityö 2008 -ryhmän opiskelija

0 Kommenttia

Jätä kommentti