Musta lammas verhoista tauluksi
Kyseinen kangas on veljeni ja minun yhteisestä lastenhuoneesta. Siellä se palveli verhoina ja yhdessä iltaisin keksimme eri ruuduista tarinoita ennen nukkumaanmenoa. Kankaan eläimet saivat toinen toistaan hurjemman elämän. Toisinaan liikuttiin Suomessa ja toisina iltoina lennettiin pitkin Afrikan savannia. Kangas oli uskomaton lähde tarinoille. En tiedä, saiko sen aikaan kirkkaat värit, yksinkertaiset graafiset muodot vai joku muu asia, mutta tarinoita riitti.
Maija Isola oli tätini koulukaveri, joten tapasin hänetkin jo lapsena, muttei tullut mieleenkään kertoa iltasaduistamme hänelle. Myöhemmin tutustuttuani hänen tyttäreensä Kristiinaan, sain kuulla häneltä, että Maija olisi varmaan ollut innoissaan asiasta. Olin itsekin aikanaan Marimekossa töissä yli kymmenen vuotta, mutta musta lammas ei ollut tuona aikana tuotannossa ja omat lapseni saivat nukahtaa raidallisten tai kukallisten verhojen ääreen.
Nykyään verhot tai se osa, joka niistä on ehjänä jäljellä, on mökillämme saunan eteisessä kappana. Pitäisi ehkä ottaa talteen parhaat ruudut ja laitaa ne tauluksi lasin alle. Voisin vaikka antaa toisen taulun veljelleni syntymäpäivälahjaksi ja toisen ensimmäiselle lapsenlapselleni iltasatutauluksi.
Teksti Riitta Larne
Ei kommentteja
Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti!