Sahaus vannesahalla

Säädä terän suojus niin, että kappale mahtuu juuri kulkemaan sen alta, näin se suojaa mahdollisimman paljon sekä myös tukee terää. Pidä sahattava kappale tiukasti pöytää vasten ja syötä kappaletta rauhallisesti sekä tasaisesti.

Vannesahan sivuohjainta voidaan käyttää kappaleen halkaisussa. Katkaisuohjainta käytetään puolestaan kappaleen suoraan ja vinoon katkaisussa. Kaarevien muotojen sahaamiseen kannattaa valita mahdollisimman kapea terä sekä tehdä apusahauksia jyrkkien muotojen sahaamisen helpottamiseksi. Leveä terä sopii puolestaan halkaisu- ja katkaisusahauksiin paremmin.

Työturvallisuus

- Ennen sahauksen aloittamista tarkista, että terä on riittävän kireällä ja että terän taka- ja sivuohjaimet ovat oikein säädetyt.

- Vältä kappaleen takaisinvetoa sahausurassa.  Tee se varovasti sahausuran suuntaisesti ettei terä irtoa paikaltaan.

- Jyrkkien muotojen sahauksessa varo ettei terä pääse vääntymään, jolloin se saattaa katketa.

- Käytä pyöreän puun sahaamiseen tukea. Kappale voi muuten pyörähtää aiheuttaen tapaturmavaaran.

- Käytä tarvittaessa työntökahvaa apuna esim. halkaisusahauksen loppuvaiheessa.

- Varmista ettei koneen vapaalla sivulla seiso ketään. Terän katketessa se saattaa singota sivulle.

- Käytä kuulosuojaimia sekä mahdollisesti suojalaseja.

Teksti:  Juki Nieminen

Vuoden 2012 alussa Filtin jäseniä oli 180. Yhdistys edistää jäsentensä välistä yhteistyötä, ammattitaitoa, organisoi näyttelytoimintaa ja pyrkii tiedottamaan kotimaisista ja kansainvälisistä huopaan liittyvistä tapahtumista, näyttelyistä ja kilpailuista. Filtillä on hyvät yhteydet moniin ulkomaisiin huopayhdistyksiin ja yhteistyöllä on järjestetty Filtin jäsenten töiden näyttelyt mm. Englantiin ja Hollantiin.

Jämsänjokilaaksossa sijaitseva Jämsän kaupunki on tunnettu ainutlaatuisena huovan tekemisen keskuksena; siellä sijaitsee mm. perinteisiä ja moderneja huopajalkineita valmistava Huopaliike Lahtinen, Alhon Huopatehdas ja teollisen huovan valmistamiseen erikoistunut Koskenpään Huopatehdas.

Filtillä on ollut Jämsän kaupungin huopakesässä näyttely vuodesta 1999 lähtien. Ensi kesän näyttely UUDeksi syntynyt – RECreated on esillä Kivipankki Galleriassa 2.7.-29.7.2012. Kierrätysaiheiseen jurytettävään näyttelyyn voivat halutessaan osallistua kaikki Filtin jäsenet. Tarkemmat tiedot löytyvät jäsenille suunnatuilta sivuilta. Samaan aikaan Jokivarren koululla on mm. Wish you were here -näyttely, jossa Petäjävedellä järjestettävän kansainvälisen kurssin osallistujat esittäytyvät teoksillaan.

Entä jos ensi kesän ohjelmaan kuuluisi huoparetki Keski-Suomeen? Näyttelyiden lisäksi on mahdollista tutustua alueen tehtaanmyymälöihin, jossa tarjolla on totta kai myös villoja ja huopaa….

Käy tutustumassa:

www.filtti.fi

www.lahtiset.fi

www.alhonhuopatehdas.fi

www.koskenpaanhuopatehdas.fi

UNICEFin nukkekampanjan idea on yksinkertainen. Tehdään mielikuvitusta käyttäen räsynukke, “maailman lapsi”, joka edustaa vapaasti valittua kansallisuutta. Valmis nukke tarjotaan yleisölle adoptoitavaksi. Näin kerätään varoja maailmanlaajuista rokotuskampanjaa varten. Jokainen oman kodin löytänyt nukke pelastaa yhden lapsen elämän.

Anna & Toivo -nuken idea syntyi Italiassa 1988. Suomessa nukkekampanja lähti käyntiin Oulussa vuonna 2002. Tähän mennessä suomalaisten tekemät Anna & Toivo -nuket ovat mahdollistaneet rokotukset yli 10 000 maailman lapselle. Suomessa nukkeja tekevät mm. UNICEFin vapaaehtoiset, koululaiset ja käsityökerhot. Kaikki käsitöistä kiinnostuneet – tervetuloa mukaan! http://www.unicef.fi/anna-%26-toivo–nuket

Kuvan Oulunkylätalossa Päivä hyväntekeväisyydelle -tapahtumassa valmistetut Anna ja Toivo -nuket matkaavat Kierrätystehtaalta Maailma kylässä -festivaalille, joka järjestetään Kaisaniemen puistossa 28.-29.5. Mahdollisuuksien tori -teltassa. Helsingin Unicef-yhdistys yhdessä Vantaan vapaaehtoisten kanssa mm. myy Anna & Toivo -nukkeja. http://www.maailmakylassa.fi

Tämä ns. aktiivinen lanka on ylikierteistä villalankaa, jonka kierre on stabiloitu eli kiinnitetty höyryllä. Kudonnan jälkeen huivit kastellaan, jolloin stabilointi purkautuu ja langassa oleva ylikierteisyys pääsee luomaan uusia pintastruktuureja kankaaseen. Aktiivisilla langoilla voi tehdä mitä monimuotoisimpia ja kiinnostavimpia kankaita kudoksen tiheyttä ja sidosta muuttamalla. Asia vaatii hieman perehtymistä, mutta sen jälkeen lankoihin suorastaan hurahtaa.

Ensimmäisen kuvan harmaa turkoosiraitainen huivi on vain puoliksi viimeistelty eli siinä näkyy kudottu kastelematon osuus ja kastelun aikaansaama mielenkiintoinen pintastruktuuri.

Teksti: Minna Rautiainen

Syksyllä 2009 alkoi Helsingin työväenopiston Hyväksi Kotiompelijaksi -koulutus Kaapelitehtaalla ja Malmilla/Oulunkylässä ja samalla oppimisprosessi taskusta juhlapukuun.Viimeisiä vaatteiden sovituksia tehtiin huhtikuun lopussa ompelukoneiden huristessa kotoisasti taustalla. Opinnäytetyöt valmistuivat juuri parahiksi näyttelyyn, joka pidetään Kaapelitehtaalla 28.4 – 13.5.2012.

28 innokasta naista lähti haasteelliselle mutta innostavalle opintielle. Kolmevuotisen opetuksen aikana käytiin kattavasti läpi materiaalioppia, kaavoitusta, kuosittelua ja vaateompelun eri tekniikoita. Opittiin havainnoimaan vartalon mittasuhteita sekä korostamaan kunkin vartalon parhaita puolia. Vaikeilta tuntuneet asiat, kuten vetoketjun tai herrainkauluksen ompelu,puhumattakaan taskujen teosta tai hihojen istutuksesta, sujuvat nyt leikiten.

Paitsi opiskelijoiden luovuus, myös kärsivällisyys on kasvanut, sillä kunkin vaatekappaleen keskimääräinen valmistumisaika on ollut puoli vuotta. Koulutuksen aikana on syntynyt peruspuvusto: hame, paitapusero, housut, jakku ja opinnäytetyöt. Niin ja ehti sen aikana syntyä viisi ihan oikeata ihmislastakin! 

Ihmisvartalon muotoja ja mittasuhteita sekä ihmisen mielen saloja on tutkittu myös samassa näyttelykokonaisuudessa esillä olevissa Eteläisen alueopiston kuvataideryhmien teoksissa. Esillä on mm. maalauksia, piirroksia ja veistoksia.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyymme ja sen töihin! Vaihtuvia työnäytöksiä lähes päivittäin.

Kotitalousopetuksen työpajassa voi tutustua ruokakulttuurissamme käynnissä olevaan muutokseen. Esillä on raaka-aineita, keittokirjoja ja erilaisia kattauksia kuvaamassa ruoan, ruokalajien ja ruokailutapojen muuttumista ja vaihtumista vuosikymmenten saatossa. Ruokakulttuuriimme on tullut paljon uusia raaka-aineita, uusia ruokalajeja ja monenlaisia välineitä. Toisaalta taas tutut raaka-aineet ja tavat ovat tulleet uudelleen ”muotiin”. Nyt arvostetaan luomua, kotimaisuutta ja lähiruokaa. Punajuuret, speltit, sienet ja mustikat ovat superruokaa, suoraan isomummon keittiöstä. Työpajassa voi pohtia omaa tapaansa olla osa suomalaista ruokakulttuuria. Oletko uudistaja, tapojen ylläpitäjä, perinteen kuljettaja vai jotain ihan muuta? Pisteessä voi myös osallistua tehtäviin ja arvontaan.

Käsityön kahvipussipajassa punotaan pieniä ”sydänkoreja” ja pannunalusia.
Kuvataideopettajat ohjaavat yhteisten mosaiikkitöiden tekemisessä.
Infopisteen ohessa voi myös taitella erikokoisia kompostipusseja sanomalehdistä. Opiston teatteri-ilmaisun pajassa lapset voivat kokeilla erilaisia hattuja ja vaatteita ja leikkivät hetken historiallisen Helsingin tunnelmissa. Yleisön joukossa kiertelee myös eri aikakausien henkilöitä pukuineen.

Pajoissa on valmiina materiaaleja. Sanomalehtiä ja kahvipusseja voi myös tuoda mukanaan ja kierrättää pajoissa. Pajoihin voivat osallistua kaikenikäiset, tosin osassa pajoista aikuisen apu saattaa olla perheen pienimmille tarpeen. Työpajojen osallistumiskielet: suomi ja englanti

Työpajojen ohessa on esillä opiston käsityökursseilla kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Lisäksi molempien tapahtumapäivien aikana osastolla järjestetään toistuva elokuvaesitys. Mitä luonto on? -lyhytelokuvassa lapset kertovat omin sanoin luonnon ja sen suojelun merkityksestä. Videon kestoaika on noin 10 minuuttia. Esitys on suomenkielinen.

Kierrätystehdas avoinna:

la-su 5.-6.5.2012

klo10-17

Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1

Näyttely on avoinna 28.4.–13.5.2012
ma–to klo 10–20
pe–su klo 10–16
(30.4. klo 10–16, 1.5. suljettu).

Tiedustelut puh. 09 310 88513.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tekijöiden tavoitteena ollut esitellä eläinkuituja erityisesti neulojien, virkkaajien, kutojien ja lankaa käsinkehräävien näkökulmasta. Pääosassa ovat luonnollisesti eri lammasrodut, mutta kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti myös eri vuohirodut, kamelit, angorakanit, alpakka, vikunja ja erilaiset risteytykset. Lisäksi koirien, kissojen ja jopa suden karvojen ominaisuudet esitellään omassa luvussaan.

Itseäni kiinnosti erityisesti luku merinoroduista; sen luettuani ymmärsin entistä paremmin, miten monenlaista villaa myydään yleisnimellä merino ja miksi merinovillan laatu voi vaihdella niin paljon. Kyseisessä luvussa on esillä myös selkeä kaavakuva merinon eri  hienousasteista. Yleisempien lammasrotujen lisäksi teoksessa on mielenkiintoista tietoa hyvin harvinaisista suojelluista roduista, kuten Isle of Man saaren Manx Loanghtan -lampaasta. Suomalaisista alkuperäisroduista esitellään suomenlammas, valitettavasti  harvinaisemmat kainuunharmas- ja ahvenanmaanlampaat eivät vielä tässä teoksessa päässeet esille!

 Kirja toimii monipuolisena hakuteoksena kaikille eläinkuiduista kiinnostuneille, vaikka näkökulmaa huovutukseen ei kirjassa ole. Kuva-aineisto on laadukas ja monipuolinen – mm. kymmenet erinäköiset lampaat saavat hymyn huulille…

Robson, D. , Ekarius, C. The Fleece & Fiber Sourcebook. Storey Publishing.2011.

 Tupu Mentu

Tyhjennetään kaapit ruoka-aineista valmistamalla vapuksikin sopivia pikkuruokia ja leivonnaisia Jonna Martikaisen ja Mirva Mäkipään ohjauksessa. Koneneulontaluokassa voit kokeilla Seija-Sisko Mustosen kanssa, miten onnistuu neulekoneella neulominen. Askarteluluokassa tehdään keväisiä koristeita paperimassasta Soili Kokkosen ohjauksessa ja sytytysruusuja kesän retkille sekä saunan lämmitykseen Kirsti Soukan kanssa.

Tervetuloa 21.4. klo 10-15 Mäkelänkatu 45:n opetustiloihin! Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Värjäykseen käytettiin nestemäistä Semitone-reaktioväriä, jolla värjättiin puuvillaa, pellavaa, viskoosia ja silkkiä. Väripataan laitettiin tavanomaisten kankaiden lisäksi pitsinpätkiä, vanhoja nenäliinoja ja pöytäliinoja. Värjäys on mielenkiintoista ja yllätyksellistäkin puuhaa, koska samassa väriliemessä eri-ikäiset ja sidoksiset kankaat värjäytyvät aina eri tavalla, puhumattakaan eri kuitumateriaaleista.

Opintojaksolla perehdyttiin eri värjäysmenetelmiin ja kokeiltiin kuviovärjäystä. Varsinaisena kurssityönä värjättiin kuvioita puuvillabatisti- tai silkkihuiviin. Silkkihuivit ovat nähtävissä Opistotalon 1. krs:n vitriineissä 22.4. asti, os. Helsinginkatu 26.