Pieni suuri tyyny

Suomalaisessa kansanperinteessä tyynyn alle laitetaan juhannusyönä kimppu seitsemää yrttiä ja uneen ilmestyy tuleva puoliso. Laajalle länsimaissa levinnyt perinnehahmo hammaskeiju hakee tyynyn alta maitohampaan ja tuo kolikon tilalle. Espanjan kielessä konsultoidaan tyynyä, kun asiaa ajatellaan yön yli.


Tyyny on pehmeä ja turvallinen elementti, arkipäivän käyttötavara.
Tyyny sisustaa tilaa tai toimii vartalon tukena. Hyvä sellainen on apuväline mukavampaan ja viihtyisämpään olemiseen.

Mikä on hyvä tyyny? Se on tarkoituksenmukainen. Se tukee, vaimentaa ja auttaa vartalon oikeaan asentoon. Unityyny on sopivan pehmeä ja tukee niskaa. Joogatyyny on napakka ja auttaa vartalon liikkeissä.
Matkatyyny kevyt ja se menee pieneen tilaan. Imetystyyny luo turvaa ja yhteenkuuluvuutta.

Hyvä tyyny on laadukas. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, se kestää kuohkeana ja hengittävänä käytöstä ja pesusta toiseen. Sen sisus- ja päällysmateriaalit kestävät ahkeraa käyttöä. Ekologisten ja luonnonmateriaalien oheen on tullut erilaisia, mm. muotonsa pitkään säilyttäviä älymuoveja ja synteettisiä sisusmateriaaleja.Tyynynvalmistusmateriaalit ovat kehittyneet huimasti isoisovanhempiemme aikaisista olki- ja lumpputäytteisistä päänalusista.

Myös esteettisyys on laatua. Tyynyt ja tyynynpäälliset ovat osa suomalaista taideteollisuusperinnettä ja tekstiilitaidetta. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela oli kiinnostunut kansan käsityötaidosta ja suunnitteli myös tyynyjä. Tyyny on sisustuksen perustuote ja se on aina muodissa. Varsinkin nyt, kun itse sisustaminen on muotia. Vain päälliset, värit ja muodot vaihtuvat.

Kutitustyyny

Lapsena minulla oli Kutitustyyny. Kutitustyyny oli pieni littana tyyny, jota kuljetin mukanani kaikkialla; päivähoidossa, matkoilla ja kylässä. Se oli entinen valkoinen höyhentyyny, jonka kulmat olivat kuluneet puhki. En antanut pestä sitä, sillä en saattanut olla erossa siitä hetkeäkään. Kerran äiti osti uuden tyynyn tilalle, mutta hylkäsin tulokkaan, koska sen sisällä olevat höyhenet ”eivät kutittaneet” tarpeeksi. Kutitustyynyni oli kerrassaan hyvä tyyny.

Tule tyynykurssille!

Helmikuun lopussa starttaavalla tyynynteon lyhytkurssilla perehdytään erilaisiin tyynymalleihin, -materiaaleihin ja käyttötarkoituksiin.
Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat omien tarpeittensa mukaisen tyynyn kurssin aikana. Kurssilla saa uusia ideoita sekä kaava-, suunnittelu- ja toteutusapua oman työskentelyn tueksi.

Kurssin vetäjänä toimii helsinkiläinen taiteen maisteri ja muotoilija Sinivuokko Koivula-Mbemba, joka on suorittamassa aikuisopettajan pedagogisia opintoja Helsingin yliopistolla. Kurssinpito on osa hänen opintoihinsa liittyvää syventävää harjoittelua, jota opiston johtava käsityönopettaja Inga Pihlhjerta ohjaa.

Teksti ja kuvat: Sinivuokko Koivula-Mbemba

Tyyny  – moneksi muotoutuva sisustuselementti
16 t/22,60 eur – koodi H142014
Opettajina Sinivuokko Koivula-Mbemba ja Inga Pihlhjerta
Maanantai klo 17.00–20.15 / 24.2.–17.3.2014 (4 krt.)
Oulunkylätalo, Kylänvanhimmantie 25
Puh. 09 310 88540

Ilmoittautumiset: www.ilmonet.fi tai puh. 09 310 88610p

 

 

Inga Pihlhjerta, 7.2.2014

Kerro artikkelista kaverille:

Ei kommentteja

Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti!

Jätä kommenttisi:

Aiheeseen liittyvät artikkelit:
Tuolin maalaus
Kudottu villahuopa lämmittää
Tekstiili etsii käyttöhistoriaa
Uusin räsymattoni
Puutarhatonttujen kotikolo
Pannu kuumana!
Betoni vie mennessään!
Farkkumatto
Uudet tyynyt
Vuosirenkaita laskemassa