Lammas saapuu Vuotaloon!

Miltä suomenlampaan villa tuoksuu ja miltä se tuntuu sormissa? Kehrääkö nykyisin kukaan? Mitä tuotteita huovutuskursseilla tehdään? Mitä ovat suomalaiset alkuperäislampaat? Tervetuloa bäämäiseen koko perheen tapahtumaan Helsingin Vuosaareen lauantaina 24.9.2011 klo 10-15.

Tapahtumalla juhlistetaan 10 vuotta täyttävää Vuotaloa. Pihalla määkivät Fallkullan suomenlampaat, konserttisalissa esiintyy lastenmusiikkiorkesteri Ammuu, aulassa voi katsoa villaan liittyviä tekniikkaesittelyjä ja galleriassa työväenopiston opiskelijoiden tekemiä huopavaatteita. Halutessaan aulan tuotemyyjiltä voi ostaa suomenlampaiden villaa, lankoja tai lihatuotteita. Yläkerran luokissa on lisäksi työpajoja, joissa voi laulaa eläinaiheisia lastenlauluja tai kokeilla huovuttamista ja piirtämistä.

Suomessa on varmoja merkkejä lampaista rautakaudelta, mutta kotieläimiä oli maan eteläosissa jo pronssikaudella. Villa oli jo tuolloin merkittävä vaatetusmateriaali. Alkuun villa kerättiin lampaista nyhtämällä, mutta raudan käytön myötä yleistyivät keritsimet. Lampaita on Suomessa kasvatettu lihan, turkisten ja villan vuoksi. Lampaan merkitystä suomalaisessa kulttuurissa kuvaavat monet lampaaseen liittyvät uskomukset ja kansanperinteen tavat. Oli esimerkiksi tapana todeta, että ”Kaisa lampaat keritsee”. Kaisan päivä (25.11.) oli vuoden tärkein lampaiden keritsemispäivä, jolloin saatiin parhain villa, ns. syysvilla, joka oli paljon parempaa kuin ns. talvitakku tai ohut kesävilla.

Aikaisemmin lampaiden kasvattaminen liittyi maatalojen osittaiseen omavaraisuuteen, mutta viime vuosisadan kuluessa lampaiden määrä väheni huomattavasti maatilojen erikoistumisen vuoksi. Vielä 1950-luvun alkupuolella Suomessa oli 1,2 miljoonaa lammasta. Kun Australiasta alettiin tuoda edullista villaa ja tekokuidut yleistyivät, alkoi lampaiden määrä Suomessa pudota rajusti.

Maa- ja metsätalousministeriö on aiheellisesti todennut maamme paikallisten alkuperäisrotujen suomenlampaan, ahvenanmaanlampaan ja kainuunharmaksen olevan osa kansallista perintöämme, jonka säilyttäminen on kulttuurimme ja näiden eläinrotujen geeniperimän tallettamista myös tuleville sukupolville. Valtion tukemaa alkuperäisrotujen suojelutyötä on tehty parikymmentä vuotta.

Villan laatuun vaikuttavat lampaan rotu, perintötekijät ja ikä. Villan laadun kannalta on erittäin tärkeää, että lampaiden ravinto on tasapainoista eivätkä lampaat joudu alttiiksi sairauksille tai syöpäläisille. Suomessa lampaat suositellaan kerittävän kaksi kertaa vuodessa, jotta villan laatu pysyisi hyvänä. Villa keritään kuivana ja siitä poistetaan isoimmat roskat ja likaantuneet osat. Kehräämölle menevä villa lajitellaan rodun, värin ja pituuden  mukaan. Kehräämöllä raakavilla vielä lajitellaan ja jatkojalostukseen hyväksyttävä villa pestään, kuivataan ja karstataan. Pesussa villa voi menettää painostaan 15–60 prosenttia. Suomenlammas on väriltään yleisimmin valkoinen, mutta myös mustia, ruskeita ja harmaita lampaita esiintyy. Värilliset lampaat ovat säilyneet puhtaina kantoina, koska yleensä ruskea uuhi astutetaan ruskealla pässillä ja musta mustalla. Alkuperäisroduistamme kainuunharmaslammas on kauttaaltaan harmaa. Suomenlampaan perinnöllisen muuntelun ja polveutumisen tutkimus jatkuu yhä.

Tupu Mentu, 1.9.2011

Kerro artikkelista kaverille:

Ei kommentteja

Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti!

Jätä kommenttisi:

Lammas saapuu Vuotaloon

La 24.9.

Klo 10-15

Vuotalo

Mosaiikkitori 2

Vuosaaren metroaseman vieressä

Vapaa pääsy!